Osho-giin tuhai

Osho bol orchin uyiin mistikch hun, tuunii surgaal bol yanz buriin nasnii, yanz buriin dawhargiin say say humuust nuluulsun bdag. Londongiin "Sunday Time" hewleld tuuniig XX zuuniig buteesen myangan hunii neg gej todorhoilson bdag. Harin enethegt tuuniig Enetheg ornii huwi zayag Mahatma Gandi, Neru, Burhan bagshiin hegen adil uurchilsun arwan hunii toond bagtaasan bdag.

Uuriin hiij bgaa uil hergiin tuhai Osho helehdee bi shine hun turuh nuhtsliig burduulj bn gedeg. Osho ter hunee olon udaa "Zorba Buddha" gej nerlej bsan buguud ene n Grek Zorbagiin negen adil egel amidraliin jargal taashaaliig ch medreh chadwartai, Gautama Buddha shig anir chimeeguin amgalang ch medreh chadwartai gej heldeg bsan. Oshogiinuil ajillagaanii tsar huree n tsag hugatsaanaas angid orshih dorniin uhaan bolon baruunii shinjleh uhaan, tehnologiin unemlehui deed potentsialiin negdliig olj harsan haraa bdag. Ter bas dotood uurchlultiin shinjleh uhaand uuriin huwisgalch huwi nemree oruulsnaaraa aldartai. Tuunii baysalgal orchin uyiin hurdatstai uurchlugduj bui amidraliin hemneld tohirson bdag. Tuunii bii bolgoson Idewhit byasalgal n ehleed hunii bie mahbodi bolon setgel sanaag ariusgaj, daraa n bodol ugui, byasalgaliin bdald awaachdag.

Ter amid ahuidaa nom bichij bgaagui. Tuunii helsen olon lektsuudiig shawi nar n olon boti nom bolgon gargasan bn.

Ta ch gesen edgeer nomuudiig unshij uzeh hegertei. /"Eregtei hunii tuhai", "Hair, Erh chuluu, Gantsaardal", "Uulgui aadar"/Bi edgeer nomuudiig ushaad amidraliig busdaas uuruur harj, az jargal bayar bayasgan gegch yu bolohiig mederch chadsan ym. Tuunii nomiig uran zohiol bish, ariun sudar shig deedlen ahin dahin udaa ug uguulber bureer n hicheenguilen unshih heregtei gej zuwlumuur bn. Ter tanii bagsh chin bj, gegeereld hureh zamd chin alham ch hutluh bolno...