Genen hongor bh. Ahij ene genen hongor setgel nadad irehguich bas genen bsnaasaa ihiig aldsan ajee. Burhan nadad tuuniig ilgeesen blaa. Tuuntei bsan yg arwan sar,,, Tuunii hajuud bhad yunaas ch aih hereggui met, salhi shuurch boroo asgarch bsanch ter namaig numurtuu bagtaaj chadah ym shig, husej muruuddug saihan amidralaa tuuntei bosgoj chadah ym shig sanagddag bjee. Minii tuluu hen negnii ter tusmaa horwoogiin hamgiin sain zaluugiin zurh tsohilj bn gej bodoh uyd jaahan bardamnah setgel turdug bsan. Bid jargaltai bsan. Magadgui tuund min ih hetsuu bsan bj magadgui ym. Az jargaltai bgaagaa hun jargaltai uyedee uhaardaggui ym shig. Ene buh az jargaliig tuuneesee salaad bi mederch ehlesendee haramsaltai ni. Tuuntei ugluug hamt ugtaagui olon jil bolson bn. Gewch neg udurch ter minii setgelees martagdaj bsangui. Odoo bodood bhad bid neg negendee itgej chadaagui ym bolow uu daa. Itgel gegch nurahdaa amarhan, nursan hoinoo ahij bosdoggui ed bdag ym bn lee. Hairtai bn gedeg hen negnii umch bn gesen ug bish. Huniig hairlana gedeg hairandaa boolchlogdohiin ner bish hemeen bodood tuuniihee setgeld uldeshgui har tolbo suulgasan blaa bi. Ter uyed bi denduu omgolon, bardam, chamguigeer amidarna gej bodoj bsansan. Tiimee chamguigeer amidarch bn. Gewch ymarch ineemseglel, ymarch az jargalguigeer... Odooch gesen tuuntei haya taardag. Tuunii umnu sul doroi, archaagui, chamguigeer amidrah hetsuu bgaa unen muniig emegtei hunii bardam setgeleer ch ym uu nuuhiig hicheedeg. Ter uyed hudlaa jargaltai hunii tsarai gargan ineej, chamaas iluu hen negentei uchirsan ym shig aashlaj chaddagch chamaas holdood l asgartal uildagiig min chi medehgui. Chinii huwid nadtai bsan arwan sar har darsan zuud, har tolbo shig sanagdaj bolohch minii huwid az jargaliig hanatlaa amssan hamgin saihan dursamj bolon uldsen.
Odoo yuch hamaagui. Ter min sain huntei hamt bgaa. Tuundee hairtai. Magadgui tun udahgui ter min hurimaa hiij, huurhun huugiin aaw boloh bh. Bi tuund az jargal huseh l uldene. Ter min niseh yostoi. Az jargaltaigaar... Hamgiin undurt... Tuuniihee ehner bolood huug n turuulehsen gesen husel min ter udur bur musun nurahch yagaad bi jargah yostoi gej? Ter min ene udaad ineeh heregtei. Chin zurhneesee.
Tuundee helj oilguuleh zuil ih bgaa. Buruu zuw hiisen hiigeegui unen hudal olon ul oilgoltsold bi hariu uguh heregtei ym shig. Gewch ene alham n tuunees ahiad nadtai hamt bgaach gesen guilt shig sanagdah bh. Gehdee ene buhen odoo hamaataich ugui ch bai bi tuund neg l zuiliig helehiig hussen ym. Bi odooch chamdaa hairtai. Chamaig uuchlaad butsaad irne gesen goridlogo odooch setgelees ogt tasraagui. Udur buriig chamaig ireh udur gej naidna. Bi chamd hairtai. Magadgui urid n ene ugiig helj chadaagui bh. Chin unen zurhneesee...

Erch huchtei bgaarai

Afrikt ugluu bolohod zeer bosood hamgiin hurdan arslangaasch hurdan dawhihgui bol tuunii hool bolno gedgee meddeg.
Araatnii haan arslan ertlen bosohdoo hamgiin udaan zeeriigch guitsej barihgui bol ulsuj uhne gedgee meddeg.
Achit nar uulsiin tsaanaas tsuhuihad chi arslanch bai zeerch bai hamaagui guihgui l bol bolohgui...

Namaig amisgalahaa bh ter udur,,, /shuleg /

Namaig amisgalahaa bh ter udur
Uzen yaddag n namaig uuchilj
Hairlaj enhriildeg n namaig martana

Namaig amisgalahaa bh ter udur
Untdag bsan oron deer min uur negen untaj
Umsdug bsan huwtsasiig min yduust taraaj ugnu

Namaig amisgalahaa bh ter udur
Nadgui amidarsan humuus urgeljluulen amidarch
Nadtai amidarsan humuus ch yg teden shig amidarna

Namaig amisgalahaa bh ter udur
Nadaas ymarch hamaaralgui hen negen mendelj
Nadtai bas hamaaralguigeer hen negen butsna

Namaig serehgui bh ter udur
Biye min uurdiin jargaliig awsandaa olj
Suns min zuw buruug shuulgeheer irsen gazarluugaa butsna

Namaig serehgui bh ter udur
Unench amrag min uuniig l huleesen ym shig uur negentei gerlej
Ur huuhdiinhee zuudnees busad oron zaid bi martagdana

Namaig serehgui bh ter udur
Modod tsetserlegiin hashaand mododtoi bujdegeeree bujij
Tengeriin shuwuud uulsiin dor jirgedgeeree jirgene

Namaig serehgui bh ter udur
Ene orchlond minii duu dahin tsuuraitahguig medsen
Egnegt huuramch bag zuugchid huurnii min hoinoos huuramchaar gashuudan ginshin uilna

Tuund,,, /shuleg 04/

Uhaan samuuram chinii unselt nadad taalagddag
Uchral beleglesen shunu buriig chin bi dursdag
Uulzahgui gej amlasanch bi uguildeg
Chamaig ch gesen namaig sanadagt bi itgedeg
Ene hair bish zugeer durlal
Durlal durlaldaa gal haluun durlal
Dars shig shokolad shig mansuuram durlal

to: M,,,

Tuunees salsan on jiluud... /Shuleg 03/

Tenregt shuwuu nisehiig tawan jil bi anzaaraagui
Tewer duuren sarnain umnu zurhendee bi dogdloogui
Terteeh ireeduin saihnii tuhai tusuuluugui
Tiimee chamaas salsan tawan jil iim l blaa hairt min,,,

Huniih bolood ywahad chin uzen ydaj chadaagui
Hureed irne geh goridlogo setgelees er tasraagui
Huleelt, gantsaardal hoyoroor hani hiij
Hureed irne gej naidsan tawan jil hairt min,,,

Shuleg /02/

Nuhriinhuu ehnert zoriulaw...

Odoo chiniih bolson hairlaj bsan zaluug min
Ori gantsaarang n bitgii uldeegeerei
Omgolon haluun zurh n gadnaa ineewch
Orondoo gantsaaraa setgel n uilj bdag ym shuu

Hezeech butsaad miniih bolohgui chinii hairtai zaluu
Hungumsug bas huuranch ym shig sanagdwal
Huiten ugeer tuuniig min haraaj bitgii zaginaarai
Hen negentei honosonch chamaig boddogt n itgeerei

Hooson ugeer hairiig n shalgaj
Huuramch dureer jujigleh hereggui
Heneggui tsarailj toogoogui dur esgesench
Hairiinh n itgelees tsus garch uilj bdag ym shuu

Ter min genen bas ariuhan
Ter chigeer n hairlaj ywaarai
Tuunees ungu bas mungu neheh hereggui
Tuunees iluu hair n ter chigeere chiniih, itgeerei

Er hunii bardam zan haya tsuhalzwal
Erhluulj bas argadaad unseerei
Ewdersen bish turulh aranshin n ter
Ewguitsej durguitselgui ineemsegleed unguruuguurei

Busgui min chamd ataarhaj bas gomdsondoo ch bish
Bi ch gesen az jargaliig buteej chadna
Buhnees iluu hairlaj bsan tuuniigee
Bidniih bish chiniih baig gesendee ter ym shuu

Hagdraad unasan tsetseg ahin delbeeldegguig sanaad
Hamt bh wii gej uuriiguu zowooh hereggui
Hairlaj bsan setgel nulimstai min hamt
Terteeh on jiluudiin dursamj bolon uldsen uchraas,,,

shuleg /01/

Horom aldalgui namaig shirteh yanag hartsand
Hongor setgeleer ailguiten useeree bi oroldloo
Howsdon mansuuruulah shidiin hugjim bas darsand
Husel tachaaliin ginjiig sullan bi orhiloo

Zuulun hazalj ayarhan shim hairt min
Zuwhun unuudur l ene jargaliig bi amsay
Zuw buruugiin ali n boloh we hongor min
Zunguuruu bas zorgooroo unuudurtuu uuniig uldeey

Tanihgui harhuugiin uwurt uureer bi serehdee
Tewrelden yanaglah ungursun shuniig durslaa
Tuunii tsaraig togtoohiig ul hussendee
Tufliin usgii hugarsniig ul anzaaran bi guilee...

Setgeld ner n baidag tednii tuhai /02/

Joohon ch bj dee. Amidraldaa hun bolood anh udaa amitnaas yalgagdah setgel gegch erhtnee ashiglaj hamgiin huurhun, hamgiin uhaantai gej bodson uurteiguu adilhan joohon huwguund setgel aldarch bsan. Ene bol zugeer l setgeld hamgiin tod uldeh az jargaltai dursamj bailaa. 12 nastai byatshan ohinii uruul deer zuulun unssen. Uruul shurgeltseh tudii uldsen ter anhnii unseltees bolood, eswel huuheldein kinon deer gardag tsagaan moritoi hanhuu /unendee bol jaalhuu hehe/n mun ym shig sanagdsnaas 5jil shaham hairtai gej bodoj bj dee. Bas ih shanaldagsan. Joohon huuhed gej bitgii shoolooroi. Ter uyd naddaa l hamgiin tom asuudal bsan ym shuu. Shunu n zuudlene. Ugluu hicheelruugee ywahdaa, hicheel deeree, hicheelee taraad, oroin hool geriin daalgawar hiij bhdaach sanadag blaa. Shuleg ch bichdegsen. Zam hundlun garahdaach mashind dairuulchihwii geheesee iluu ene mashind suuj bj magadgui gj mashinii tsonhruu undulzdugsun.

Bid uur surguulid surdag blaa. Haya tednii surguuliin hajuugaar unguruhduu olood harchih ymsan, taaraldchih ymsan gej zurun unguruh hun buriig negiig ch aldahgui harahiig hicheedegsen. Getel unselt uldeesen ter udruus hoish olon jil taaraldaagui, haraagui... Zuwhun tusuulul dotroo olon jil uuriiguu shanalgasan blaa.
Olon jiliin daraa harahiig hussen hunteigee anh udaa nuur tulahad /ter odoo ene tuhai yuch sanadaggui bh/ yuch geheer ymbdee. Tiim huchtei setgel hudlunu gej bodoogui. Zurh amaar garah geed l... Idej bsan hooloo jorlon orood bugdiig butsaagaad gargachihaj bilee. Burham min yun hool. Ter, ter, ter... Mun bn. Barag 16 hursen bsan uye shuudee. Tsagaan shargal umd, tsagaan tsamts, usee jaahan urguulaad uur ungutei bolgoson bsan. Ymar goy zohij bsan geech. Jinhene hanhuu shig haragdaj bsansan...
Martagdaj bsan ym, butsaad garad irsen... Gehdee ene uyed bi jaahan ohin bhaa boliod tsagaan moritoi hanhuugiin tuhai ulgerees amidral uur gedgiig oilgohtoigoo bolj bsan. Ene "jaalhuu" nadad ih zuil ugsunduu. Huniig hairlah, sanah, hairiin tuluu shanalah n hurtel hichneen aguu gaihaltai zuil bolohiig anh medruulsen. Emegtei hun bas ymar bh stoig oilguulsan. Jaahan ohin bsan bolohoor tewruuleed unsuulehiig l husdeg blaa. Tsor gants husel min ter bsan ym shuu. Hehe.
Tiimee,,, Bi tewruulsen bas unsuulsen shuu. Husel maani bielesen. Harin ter uyiinh shig tiim galzuurmaar goy medremj turuugui ee. Uchir n bi ali hediin uur huniih bolchihson, hayagdchihsan, shanalchihsan bsan ym.
Gehdee tuunii ner odoo ch dursamjnii min ehnii huudsand todoos tod bicheestei bgaa...

Setgeld ner n baidag tednii tuhai /01/

Bi angli helnii kurst surch bhdaa angli helnii durem zaadag bsan bagshdaa durlaj bsan dursamj min genet tolgoid orood irlee. Ambiigiin nuurnees aimar tsaraitai, 1 soyo n unachihsan, bas haanaach bilee sorwitoi, ter bagsh jinhene er hun shig haragddag bailaa. Huruu n urt, undur bietei bolohoor bas biyiinh n busad hesegch gesen tiimerhuu hemjeetei geed muriitssunch aldahgui. Tsaw tsagaan tsamts, unetei unertei us, bugjgui yadam huruu geed bi bugdiig n bi mash sain ajiglasan shuu. /hagas saind hicheel orohdoo urgelj jinsen umd, goyo nooluuran tsamts umsdugiig n hurtel/ Bi dandaa hamgiin urd taliin shireend suudag blaa. Tegeed zarimdaa bagshtaigaa untaj bn gej tusuuldug bsan. /Hicheel hiij bgaa shireen deereech ym uu, eswel gert n tsaw tsagaan buidan deer n/ Ter minii hajuud baawgai l gesen ug. Bas nuguu ajildaa her bol geh metiin ichguurgui ym bodsoor shunu n hurtel zuudeldeg blaa. Zarimdaa nadaas 30-r ah ene zaluutai l untahsan gesen bodol turdug baiw. Goy angli er+zerleg mongol tsus=shuls goojmoor sex muruudul bolj bgaa biz.
Ichguurgui bas nuutshan muruudul blaa...

Lolita

Ene nomiin zohiolch n Vladimir Nabokov. Tereer "Lolita" romanaa tuurwisnaar unshigchdiin dund shuugian degdeesen tudiigui ulmaar ene zohioloor sedewlesen hed heden kino delgetsnee garchee. Bi ene nomiig unshihaasaa umnu kinog n uzej blaa. 2ch kino bgaa. Zohiol n iluu sanagdsan.

Nasan turshdaa bi Lolita bhiig hussench ene husel ali ert shataad uns nuram uldsen bh n hichneen gaslantaiw. Amidraldaa buh zuild sergel hangaluun bj chaddag hernee bas yund ingetlee haramsana we? Ai Lolita,,, Emzeg ariuhan bas duraaraa sadar buhniig uurtuu shingeesen sahiusan tenger... Husliin ginjiig sullan tawiad chamd erhelsench ungursun tsag hugatsaa irehguigeer odjee. Haana bn minii genen hongor nas, haana bn minii az jargaltai ter udur, haana bn haluunaar tewreh hanhuu min. Buhniig huseh teneg setgel, hooloid amtagdah gashuun em, huiten jinduu uruu... Hezeech gantsaardaj uzeegui murtluu urgelj chamaar dutuu bdag ene setgel hezee chamaar duurch, byaliirch asgarah ym boldoo... Hairt min bi Lolita, nasan uurd chinii Lolita,,,

Osho-giin tuhai

Osho bol orchin uyiin mistikch hun, tuunii surgaal bol yanz buriin nasnii, yanz buriin dawhargiin say say humuust nuluulsun bdag. Londongiin "Sunday Time" hewleld tuuniig XX zuuniig buteesen myangan hunii neg gej todorhoilson bdag. Harin enethegt tuuniig Enetheg ornii huwi zayag Mahatma Gandi, Neru, Burhan bagshiin hegen adil uurchilsun arwan hunii toond bagtaasan bdag.

Uuriin hiij bgaa uil hergiin tuhai Osho helehdee bi shine hun turuh nuhtsliig burduulj bn gedeg. Osho ter hunee olon udaa "Zorba Buddha" gej nerlej bsan buguud ene n Grek Zorbagiin negen adil egel amidraliin jargal taashaaliig ch medreh chadwartai, Gautama Buddha shig anir chimeeguin amgalang ch medreh chadwartai gej heldeg bsan. Oshogiinuil ajillagaanii tsar huree n tsag hugatsaanaas angid orshih dorniin uhaan bolon baruunii shinjleh uhaan, tehnologiin unemlehui deed potentsialiin negdliig olj harsan haraa bdag. Ter bas dotood uurchlultiin shinjleh uhaand uuriin huwisgalch huwi nemree oruulsnaaraa aldartai. Tuunii baysalgal orchin uyiin hurdatstai uurchlugduj bui amidraliin hemneld tohirson bdag. Tuunii bii bolgoson Idewhit byasalgal n ehleed hunii bie mahbodi bolon setgel sanaag ariusgaj, daraa n bodol ugui, byasalgaliin bdald awaachdag.

Ter amid ahuidaa nom bichij bgaagui. Tuunii helsen olon lektsuudiig shawi nar n olon boti nom bolgon gargasan bn.

Ta ch gesen edgeer nomuudiig unshij uzeh hegertei. /"Eregtei hunii tuhai", "Hair, Erh chuluu, Gantsaardal", "Uulgui aadar"/Bi edgeer nomuudiig ushaad amidraliig busdaas uuruur harj, az jargal bayar bayasgan gegch yu bolohiig mederch chadsan ym. Tuunii nomiig uran zohiol bish, ariun sudar shig deedlen ahin dahin udaa ug uguulber bureer n hicheenguilen unshih heregtei gej zuwlumuur bn. Ter tanii bagsh chin bj, gegeereld hureh zamd chin alham ch hutluh bolno...

Leonardo Da Vinchi /1452-1519/

Jokonda /Mona Lisa/

1911 onii 8-r sariin 22-nii udur Lubriin muzein Durwuljin tanhimaas Leonardo Da Vinchi-iin aldar tsuut "Jokonda" zurag aldagdjee. Ene zugriig aldsan n undesnii hemjeenii emgenel bollo, ene zurgiig hulgailsan hun ashig honjoo olno gej bhgui, ter hun barigdahguin tuld 54*479 cm hemjeetei ug zurgiig bitgii ustgachiaasai gej l burhand murgun guihaas hemeen buh france-chuud zalbirch blaa. Ter uyd zurgiig awchirch ugsun hund 40000 frank, zurgiig nuusan gazriig zaaj ugsun hund 20000 frank,9-1ees umnu awchirsan hund 45000 frankaar shagnahaa amlaw.

Zaasan hugatsaa unguruhud ymarch surag alga. Dahin bolzol tawij "Jokonda" zurgiig awchirsan hunii buh nuutsiig hadgalahaa amlaw. Gewch hench irsengui.

2sar ungurluu. Italy-iin huuchin ed zuilsiin hudaldaachin Alifredo Jerry Paris hotoos ul tanih hunees zahidal awahad negen Italy zaluu murui sarii bichgeer Jokonda-g hudaldaj awahiig sanal bolgoson bn. Italy-iin urlagiin sor buteel bolson ug zurgiig eh orondoo butsaan awaachihiig mun duridsan bjee. Udtal heleltseer hiisnii daraa ter hun Florents hotiin Uffitsiin uran zurgiin galary-d zurgiig awchirch "Italy uls zui ysoor ezemshih ystoi olon saihan zurag Luvriin muzeid duuren bn, ter buhniig italy irgen bi zugeer harj bj tewchsengui, bi ariun saihan uil buteelee" gej heljee.

Az bolohod Paris hotod irj uliraliin chanartai ajil hiideg italychuudiin suudag oron suutsnii 3-n dawhart hog nowshin dotor 3 sar nuugaastai bsan "Mono Lisa" zuragt ymarch uurchlult oroogui yg l heweeree blaa.

''Jokonda'' zurgiig tsagdaagiin huchjuulsen hamgaalaltan dor Pom, Florents, Milan hotuudaar uzuulsnii daraa yoslol tuguldur udelt hiij France hotruu ilgeejee. Zurgiig hulgailsan shilchin mergejiltei Peruji murdun baitsaaltiin ued Luvriin muzeid haya haya duudlagaar ochij uilchildeg baihdaa buh tanhim gartsiig saitar sudlaj "Jokonda zurgiig ali hediinee hulgailahad belen bolsnoo" heljee.

Peruji ug zurgiig Napoleonii ayn dainii uyd Italy-aas deeremden awch france-d awaachsan gej boddog bjee. Getel ug zurgiig Leonardo Da Vinchi uuriin biyer france-d awchirch france-n 1dugeer Francesk haand ter uyiin asar ih mungu boloh 4000 ekyu-r hudaldaalsan bn.

Leonardo Da Vinchi 20 jil Milan hotod orshin suusnii etsest turulh Florents hotod butsan ochihod buh zuil uurchlugduj huuchin anduud n hurtel tanigadaa bsan blaa. Gagtshuu Perujino l huuchin ynzaaraa Leonardotoi huuch huurch eldew zuwulhuu ugnu. Leonardo Milan hotod olon jil vangiin alband bsanch oligtoi mungu huraaj chadaagui bjee. Tomoohon nuhatstai buteel hiihiig hussengui, zahialgach orj irehgui blaa. Gewch end bhdaa "Jokonda" suut buteelee buteesen bilee.

Leonardo Da Vinchi hudaldaachin Fracesko Deli Jokondagiin zahialgaar tuunii gergii Mona Lisa-iin zurgiig zursan gej uzdeg bolowch shinchilsen sudalgaagaar uur yzguurtan emegteig ter dundaa Lulio Medichiin olon nuuts amragiinh n negiig zursan gej uzej bgaa ym.

Florence hotod tuunees iluu goo uzesgelentei n bsan n medeej. Mona Lisa-giin tsarai n tugs tuguldur bishch gaiham setgel bulaam busgui bilee. Ineemseglel naadsan jijighen am, murruu n unjsan shingen us, tugs helberiin zuulun bulbarai gar, chimhen zulgaaj zassan humsug geed buh zuil n engiin buguud goymsog.

Leonardo Da Vinchi zurgaa zurj bhdaa zuruulj bgaa busguig uidaahguin tuld urlangaa saihan tohijuulj tsetseg bituu orson uruund hugjimchid awchiran saihan ayalguu togluulj Mona Lisa busguin tsaraind ineemseglel bii bolgohiig hicheedeg blaa.

Leonardo Da Vinchi busguin tsaraind todorson yaldam ineemsegleliig haraad almairchee. Tuunii tsarai gereltej, nud n gyalalzaj, amidraliin az jargal byalhsan ineemseglel n alguur arilj uruuliinh n untsugruu shiljij, gaihamshigtai, nuutslag, udsun shinjtei bolj huwirlaa.

Uran buteeliin ongod iinhuu setgel zurh, oyun uhaaniig n buren ezemdehiig medersen Leonardo Da Vinchi enehuu medremjiig oirdoo medreegui bolohoor buh huch chadlaa shawhan gerel gegeetei, sain saihan buhniig ene zuragtaa shingeesen bn.

Gert n zochlon irsen zuraachid, urlagiin mergejiltnuud "Jokonda" zurgiig haraad
- Leonardo Da Vinchi ene nulimastai nud, amid gyalbaag ymar id shideer buteej chadwaa...
- Ene busgui amisgalj bn
- Ene saihan busgui yg odoo ineeh n...
- Hatsriig n ileh ymsan, huzuunii n sudas tsohilj bn...
- Ymar hachin ineemseglel we? Ymar neg zuiliin tuhai bodoj bn, getel ugee guitseej helehgui bn...

Unendeech "Jokonda"-giin noiton nud bayar bayasgalangaar duuren bh buguud zowhind n huh yagaan hariin sudal haragdana. Suut zuraach maani bas negen gaihamshgiig buteej chiigtei uur duuren delgets deer Jokonda busguig tungalag utaagaar burhen zurjee.

"Jokonda" delhii dayar hamgiin ih sudlagdsan zurag bolowch odoog hurtel hench buren duuren hariult ugch chadaagui bn. Zarim n ene busguin talaar jiremsen busgui, dolir nudtei emegtei, emegtei hunii huwtsas umssun eregtei hun, zuraachiin uuriinh n hurug zurag geh zereg sanaand bagtamgui taamaglal bas bdag.

Leonardo Da Vinchi undur nastai bolson uedee tuurwisan ene gaihamshigt buteeliig unemshiltei tailbarlah hun garah bolow uu? Ene zurgiig hun bish burhan buteesen bololtoi...

Ta buhench gesen uuriinhuu uzel bodliig, ene zurgaas chuham yug mederch bgaagaa comment uleegeerei...

welcome to purnu blog

Minii blogoor zochilj bgaa tanid ene udriin mendiig hurgie.

Yunii umnu blogiinhoo neriig tailbarlah n zuw bh. PURNU gedeg maani sanskrit-aar DUUREN gesen utgatai ug ym. Ym buhen duuren baig, ter dundaa hunii setgel az jargalaar duuren baig gesen utgiig shingeej ene neriig ugsun bilee. Uuriinhuu blog-t saihan buhnii tuhai oruulahiig hicheeh bolno.